Helsinki teki koronavuonna 500 miljoonaa euroa ylijäämää

Asukkaiden Helsinki -lista kerää ehdotuksia: mitä tekisit 500 miljoonalla?

Helsingin kaupungin viime vuoden tilinpäätöksen luvut hätkähdyttävät. Kaupunki teki keskellä koronakriisiä 499 miljoonaa euroa ylijäämää ja koko kaupunkikonsernin yhteenlaskettu ylijämä on 569 miljoonaa.

Asukkaiden Helsinki -yhteislista syyttää kaupungin johtoa tolkuttomasta ylijäämien kasaamisesta helsinkiläisten palvelujen ja hyvinvoinnin kustannuksella.

– On suorastaan järkyttävää lukea tilinpäätöksestä, että kaupungin pankkitileillä makaa 1 628 miljoonaa euroa ylimääräisiä rahavaroja samaan aikaan kun terveydenhuollossa, vanhusten hoivassa, kouluissa, lastensuojelussa ja monissa muissa palveluissa on huutava pula resursseista, kommentoi toimittaja Yrjö Hakanen.

Asukkaiden Helsinki -yhteislista käynnistää kyselyn helsinkiläisille: Mitä tekisit 500 miljoonalla? Kysely toteutetaan aluksi verkossa, mutta koronarajoitusten hellittäessä yhteislistan ehdokkaat aikovat kiertää keräämässä ehdotuksia myös eri puolilla kaupunkia.

– Asukkailla on taatusti hyviä ideoita siitä, mihin rahaa tarvitaan. Aiomme tehdä niiden pohjalta valtuustolle ehdotuksen siitä, miten osa ylijäämistä ohjataan jo tänä vuonna palveluihin, työllisyyteen ja muun muassa kulttuuritoimijoiden tukeen, kertoo laulaja Merikukka Kiviharju.

Kaupungin tiedotus vaikeni 500 miljoonasta

Jättimäisen ylijäämän kerääminen kaupungin perustoiminnoilla keskellä koronakriisiä on asia, josta kaupungin johto ei halunnut tiedottaa. Tilinpäätöksestä kaupungin sivuilla julkaistussa ja medialle lähetetyssä tiedotteessa ei edes mainita 500 miljoonan euron ylijäämää. Luku löytyy vain jos käy läpi 228-sivuisen tilinpäätöskirjan.

– Lain mukaan kunnan ja sen palvelujen tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa. Piilottelemalla jättimäisiä ylijäämiä Helsingin johto yrittää peitellä sitä, että palveluja on tietoisesti jatkuvasti alibudjetoitu, arvioi Yrjö Hakanen.

– Eikö kaupunginvaltuustossa kukaan viitsi lukea tilinpäätösten lukuja vai vievätkö pormestari ja talousjohto valtuutettuja kuin lammaslaumaa, hän kysyy.

Rahaa enemmän kuin velkoja

Kaupunkikonsernin rahavarat kasvoivat koronavuonna yli 200 miljoonalla eurolla ja olivat viime vuoden lopussa 1 320 miljoonaa. Koko kaupunkikonsernilla oli yhteensä rahaa pankkitileillä ja kassassa yli 1 628 miljoonaa.

Tilinpäätöksen tulos on 234 miljoonaa euroa parempi kuin jo valmiiksi ylijäämäiseksi laadittu talousarvio. Valtion avustusten ansiosta koronan vaikutuksen jäivät kaupungin taloudessa lähes neutraaleiksi – mitä samaa ei voi sanoa asukkaiden ja kaupungin työntekijöiden osalta.

Tilinpäätöksestä ilmenee, että kaupungin velat vähenivät ja lainasaatavia on peräti kaksi kertaa enemmän kuin velkoja. Lainaa kaupungilla oli vuoden lopussa 992 miljoonaa ja lainasaamisia 1 895 miljoonaa euroa. Lainasaamisista huomattava osa on kaupungin tytäryhtiöille annettuja lainoja, joista kaupunki saa runsaat korkotulot.

Helsingin vakavaraisuutta kuvaa se, että omavaraisuusaste on noin 81 prosenttia, kun kuntataloudessa hyvänä tavoitteena pidetään 70 prosenttia. Investoinneista kaupunki rahoitti suoraan omista rahavaroista noin 85 %, joka on poikkeuksellisen iso osuus.

Toimintamenot olivat vuonna 2020 noin 4,7 miljardia ja investointeihin käytettiin yksi miljardi. Investointien suuntaamisessa ensisijalla on ollut kaupungin kasvu, mikä näkyy muun muassa vanhemman palveluverkon ja rakennuskannan korjausvelkana.

Kokonaisuutena kaupunkikonsernin tulos on vielä tilinpäätöksessä esitettyä parempi, koska kaupungin omistamien yhtiöiden, kuten Helenin, tuloksesta merkittävä osa on jätetty yhtiöiden omaan pääomaan ja niiden investointeihin.

Miksei ylijäämistä ohjata lisää rahaa palveluihin?

Päätösesityksen mukaan kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että ylijäämä siirretään kaupungin taseen omaan pääomaan ja muutama miljoona rahastoihin.

– On käsittämätöntä, että ehdotuksen mukaan 500 miljoonan ylijäämistä ei siirretä yhtään ainoaa euroa esimerkiksi koronakriisin hoitamiseen ja muihin kiireellisesti lisää rahoitusta tarvitseviin kohteisiin, Hakanen ihmettelee.

Asukkaiden Helsinki -yhteislista vaatii, että valtuusto osoittaa ylijäämistä ainakin sadan miljoonan euron lisärahoituksen jo tänä vuonna peruspalveluihin, joiden rahoitus on talousarviossa selvästi alimitoitettu. Samalla yhteislista esittää, että valtuusto luopuu taloussuunnitelmassa ensi vuoden budjetille esitetystä tavoitteesta kerätä taas ylijäämää. Seuraavan budjetin valmistelun lähtökohdaksi pitää ottaa arviot palvelutarpeista, niiden kasvusta ja rahoitustarpeista.

Helsingin kaupungin ylijäämät

Vuosi Kaupungin ylijäämä Kaupunkikonsernin ylijäämä yhteensä
2016 465 milj.euroa 598 milj.euroa
2017 481 milj.euroa 648 milj.euroa
2018 407 milj.euroa 528 milj.euroa
2019 379 milj.euroa 504 milj.euroa
2020 499 milj.euroa 569 milj.euroa

www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/strategia-ja-talous/tilipaatos/

(Korjattu artikkeliin: ”Päätösehdotuksen mukaan… ylijäämistä ei siirretä yhtään euroa esimerkiksi koronakriisin hoitoon…”)