Kaupunginvaltuustossa tapahtunutta 25.9-17.11.2024
Syyskauden isoimmat päätökset valtuusto teki marraskuun lopulla, kun se hyväksyi ensi vuoden talousarvion ja taloussuunnitelman vuosille 2025-2027. Syksyn aikana on lisäksi päätetty useita asemakaavamuutoksia ja Vartiosaaren osayleiskaava sekä HEKAn pääomittamisesta vuokrankorotusten pienentämiseksi.
Alibudjetointi jatkuu 2025
Helsinki on tehnyt jatkuvasti ylijäämää. Kaupungilla on vahva tase ja viimeisimmän tilinpäätöksen mukaan pankkitileillä yli miljardi euroa rahavaroja, joita ei ole sidottu mihinkään kohteisiin. Toisaalta palveluissa on huutava pula resursseista, työttömyys kasvaa, hoitojonot pitenevät, HEKAn vuokrat nousevat, HSLn lippujen hintoja nostetaan jne.
Helsingin valtuusto hyväksyi kuitenkin käytännössä yksimielisesti sen, että ylijäämien keräämistä jatketaan samalla kun erityisesti sotepe- ja useiden muiden peruspalvelujen alibudjetointi jatkuu. Alibudjetointia on muun muassa Hesarin mielipidesivulla käydyssä keskustelussa pyritty peittelemään vertaamalla ensi vuoden budjettia vain tälle vuodelle aikoinaan tehtyyn tietoisesti alimitoitettuun budjettiin, jonka luvut ovat selvästi pienemmät kuin taloushallinnon julkaisemat tämän vuoden talouden toteutumaennusteet.
Kokoomus hankki vihreiden ja vasemmiston tuen tälle vanhalla tempulla, esittämällä varhaiskasvatukseen ja koulutukseen leikkauksia sekä vetoamalla valtion avustusten supistumiseen. Ainoat äänestykset koskivat kotihoidon tuen Helsinki-lisän palauttamista (kristilliset ja keskusta) ja pienydinvoimalahankkeita (Petrus Pennanen).
Myönteistä budjetissa on se, että se lieventää eräitä Orpon-Purran hallituksen leikkauspolitiikan vaikutuksia. Helsinki ei ota käyttöön terveyskeskusmaksuja. Toisaalta osa budjettiin kirjatuista leikkauksia lieventävistä tavoitteista on vailla riittävää rahoitusta. Esimerkiksi hoitajamitoituksesta sanotaan, että sitä ei heikennetä, mutta budjetin mukaan työpaikat vähenevät eikä pormestarin ”kunnianhimoiseksi” kehuma palkkakehitysohjelma ole kuin 0,2 % henkilöstöbudjetista.
Hekalaisten painostuksen tuloksena luvataan pääomittaa myös alkavana vuonna HEKA-yhtiötä, mutta summa riittää torjumaan vain osan korotuksista.
Asumisen ohella toinen kärjistyvä ongelma Helsingissä on työttömyys, joka on täällä jo suurempaa kuin 90-luvun laman aikaan. Budjettiin ei esitetty kuitenkaan yhtään lisää rahaa työllisyyden hoitoon. TE-keskukselta kunnalle siirtyneiden työllisyyspalvelujen liikelaitostaminen uhkaa vähentää palkkatukityöllistämistä kaupungin toiminnassa.
Tiukkaa budjettilinjaa perustellaan ennätyksellisen suuren, miljardiluokan investointiohjelman rahoittamisella. Isossa ja kasvavassa kaupungissa on tietysti rakentamis- ja korjastarpeita. Mutta investointeja ei pidä kasvattaa kaupungin muun toiminnan kustannuksella. Tärkeintä on panostaa asukkaiden ja työntekijöiden hyvinvointiin.
Vartiosaari ja muita kaavaratkaisuja
Valtuusto on hyväksynyt useita asemakaavamuutoksia. Suurin niistä koski Vartiosaaren osayleiskaavaa.
Hallinto-oikeus kaatoi aiemmin vuonna 2016 valtuustossa tiukan äänestyksen tuloksena hyväksytyn osayleiskaavan, jolla saareen olisi rakennettu asumista ja pikaraitiotieyhteys Laajasalosta Vuosaareen. Marraskuun 13. hyväksytty uusi osayleiskaava vahvistaa Vartiosaaren aseman virkistys- ja viheralueena. Se mahdollistaa jalankulkua ja välttämätöntä huoltoliikennettä palvelevan sillan rakentamisen Laajasalosta Reposalmen yli Vartiosaareen.
Muista viime aikojen kaavapäätöksistä merkittävimpiä ovat Pitäjänmäen asemanseudun asemakaava ja Kumpulanmäen kaava.
Pitäjänmäen asemapuisto ja sen rakennukset suojeltiin valtuuston 6.11. tekemällä päätöksellä. Rakennukset myydään ja kaupan ehtona on niiden kunnostaminen ja ylläpito suojeluvelvoitteiden mukaisesti. Asemapuiston länsipuolelle kaava mahdollistaa 5-12 kerroksista asuntorakentamista lähes 600 asukkaalle ja liiketiloja.
Kumpulanmetsän asemakaavasta valtuusto äänesti 25. syyskuuta. VAS:n Elina Kauppila ja Sami Muttilainen esittivät kaavan palauttamista uuteen valmisteluun arvokkaan vaahterametsän suojelemiseksi ja vihrealueiden säästämiseksi. Kaava hyväksyttiin kuitenkin äänin 66 puolesta, vastaan 15 ja tyhjää 2. Vastaan äänestivät 2 VASn valtuutetun lisäksi osa vihreistä, perussuomalaisista ja Liike Nytin edustajista.
HUS vähentää henkilöstöä
Sotepe-palvelujen osalta iso päätös tehtiin HUSn hallituksessa, joka päätti näennäisten yt-neuvottelujen jälkeen toteuttaa lähes 800 työntekijän vähennyksen. Lähes 300 irtisanotaan ja lähes 500 työpaikkaa lopetetaan niin, että ei jatketa määräaikaisuuksia eikä palkata eläkkeelle jäävien tilalle uusia.
Helsingin edustajat HUS:n hallituksessa hyväksyivät rajun supistamisohjelman. Se päätettiin hallituksessa yksimielisesti, vaikka henkilöstöjärjestöt vastustivat sitä. Vaihtoehtojakin julkisuudessa esitettiin, kuten uusien rakennushankkeiden lykkääminen sekä irtisanomisten suuntaaminen laajemmin johto- ja väliportaaseen, jotka ovat paisuneet hoitohenkilöstön kustannuksella. Henkilöstön vähentämisen taustalla on valtion tiukka menokuri, joka perustuu eduskunnan sote-uudistyksessa asettamiin ja kaikkien eduskuntapuolueiden silloin hyväksymiin epärealistisiin sotepe-menojen säästötavoitteisiin.
Hoito- ja tukihenkilöstön vähentäminen kasvattaa hoitojonoja, lykkää hoitoon pääsyä ja pahimmillaan voi vaarantaa myös potilasturvallisuutta. Se vaikeuttaa myös Helsingin sotepe-palvelujen tilannetta.
Tulevia tapahtumia
Valtuuston syyskauden viimeinen kokous on 11.12. Kevätkauden aloittaa juhlakokous 15.1. kun tulee kuluneeksi 150 vuotta ensimmäisen kaupunginvaltuuston kokoontumisesta.
150 vuotta sitten oli äänioikeus vain varakkailla miehillä. Nyt vaaleihin voivat osallistua kaikki 18 vuotta täyttäneet. Ota yhteyttä, jos olet kiinnostunut tuomaan huhtikuussa pidettäviin kuntavaaleihin uuden vaihtoehdon ja keskustelemaan yhdessä muiden kanssa sen tavoitteista, toimintaperiaatteista ja konkreettisesta toiminnasta. Asukkaiden Helsinki -verkostossa toivomme, että vaaliin voidaan koota uusi vaihtoehto laajalla pohjalla.
YRJÖ HAKANEN