Helsingin valtuusto hyväksyi keskiviikkona ensi vuodelle talousarvion, joka jatkaa ylijäämän keräämistä samaan aikaan kun se alibudjetoi palveluja. Budjetin tavoitteena on tehdä ylijäämää (voittoa) noin 150 miljoonaa euroa. Toimintamenoihin varataan vajaat 4 % enemmän kuin tänä vuonna käytetään. Se ei riitä kattamaan kustannusten, asukasmäärän ja palvelutarpeiden kasvua.
Kuntien peruspalveluindeksin mukaan kuntien menojen kasvu oli 3,6 % ja Helsingin asukasmäärän kasvu 1,3 %. Lisäksi Helsingin menoja kasvattaa lisäksi lasten ja eläkeläisten määrän kasvu. Työttömyys on kasvanut vuodessa lähes viidenneksen ja on muuta maata korkeampi, 13,6 %. Toimintaresurssit eivät siis vajaan 4 % korotuksella säily edes entisellä tasolla.
Budjetti kasvattaa investoinnit 1,3 miljardiin euroon (kaupunkiliikenne mukaan lukien), mutta vetää niukkaa linjaa asukkaiden palveluissa ja henkilöstön palkkauksessa.
Palvelujen alibudjetointi jatkuu
Ylijäämää kasaaminen jatkuu myös sosiaali- ja terveyspalveluissa, vaikka tuhannet joutuvat jonottamaan lääkäriin, sairaalaan ja vanhusten palveluasuntoihin pääsyä. Kuluvana vuonna ylijäämää arvioidaan kertyvän sotepe-toimialalla 90 miljoonaa ja ensi vuonna tavoitteena on yli 54 miljoonaa. Positiivista sotepe-toimialalla on se, että Helsinki ei ota käyttöön terveyskeskusmaksuja eikä heikennä hoitajamitoituksia.
Monissa kaupungin palveluissa on liian vähän työntekijöitä, mutta budjettiesitys ottaa vajauksen vakavasti vain lääkäripulan osalta. Työttömien työllistämisessä ei edes tavoitella parempaa vaan budjetissa varaudutaan maksamaan ns. sakkomaksuja Kelalle 119 miljoonaa euroa, kun työttömiä ja etenkin pitkäaikaistyöttömiä ei ole työllistetty.
Asumisen kohtuuttoman koviin kustannuksiin budjetti ei lupaa helpotusta kuin pienellä pääomituksella kaupungin asumisoikeusasuntoja ylläpitävälle yhtiöllle (Haso). Tonttivuokrien korotukset ja kaupungin vuokra-asuntojen Hekan uustuotannon kustannusten siirtäminen suurelta osin vanhojen talon vuokralaisille jatkuvat. Myös HSLn lippujen hintojen nousu jatkuu.
Koulutuksen puolella on pientä parannusta: Peruskoulun 1.-2. luokkien ryhmäkokoja pienennetään, oppimisen tuen resursseja lisätään, koulukirjoihin tulee lisää resursseja ja varhaiskasvatuksen henkilöstön sijaisjärjestelmää parannetaan
Asukastoiminta lähiterveysasemien ja -neuvoloiden puolesta on vaikuttanut varovaisempaan linjaukseen jättikeskusten osalta. Sote-budjettiin on kirjattu, että ” ”palveluverkkoa kehitettäessä varmistetaan, että palvelut ovat riittävän lähellä ja helposti saavutettavissa” ja että ”vuoden 2026 aikana selvitetään Haagan ja Oulunkylän perhe-, terveys- ja hyvinvointikeskusten uudisrakennushankkeiden korvaavia tilaratkaisuja”. Asukkaiden aktiivisuudesta riippuu, miten nämä linjaukset toteutuvat.
Kaupungin ylläpitämät yhteisötalot (ent. asukastalot) siirtyvät vuonna 2027 kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalle. Kaupunginkanslia on kuitenkin ”läksiäisinä” vähentänyt omassa 2026 budjetissaan yhteisötalojen työntekijöistä noin joka neljännen ja lopettanut palkkatukityöllistämisen. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla olisikin tarvetta sopia tältä osin 2026 budjetin ylittämisestä ja lisätä yhteisötalojen resursseja viimeistään 2027 budjetissa. Tarvetta on myös lisätä yhteisötaloja ja turvata Kontulan ja Vuosaaren yhteisötaloille kunnolliset tilat, kun alueita kehitetään.
Ainoa vastaesitys budjettikäsittelyssä oli perussuomalaisten ehdotus asian palauttamisesta. Palautusesitys ja sen sekava perusteluteksti kuvaavat perussuomalaisten heikkoa paneutumista asioihin ja kyvyttömyyttä tehdä konkreettisia muutosesityksiä.
Päätökset pieneen piiriin, jopa salailua voidaan lisätä
Aika monet arvostelivat ennen vaaleja Helsingissä valtaa keskittänyttä pormestarimallia, joka on keskittänyt valtaa pieneen piiriin. Valtuusto hyväksyi kuitenkin keskiviikkona hallintosääntöön joukon muutoksia, jotka vain voimistavat tätä demokratian kaventumista.
Kaupunginhallitukselta siirrettiin lisää sopimuksia lautakuntien päätettäväksi ja kansliapäällikkö sai valtuudet siirtää lautakuntien ja liikelaitosten toimivaltaan kuuluvia sopimuksia viranhaltijoiden päätettäväksi.
Erikoisin oli hallintosäännön muuttaminen niin, että ”turvallisuuden tai varautumisen vuoksi salassa pidettävien rakennushankkeiden” hankesuunnitelmista ei enää päätetä valtuustossa, vaikka ne olisivat hinnaltaan yli 10 miljoonaa euroa. Niitä voidaan myös siirtää viranhaltijoiden päätettäväksi.
Vaikka valtuustossa on selkeät periaatteet salassa pidettävien asioiden käsittelystä, on em. erityishankkeiden päättäminen valtuustossa esityksen mukaan ”epätarkoituksenmukaista”. Suomeksi tämä kai tarkoittaa, että valtuutettuja ei pidetä luotettavina. Näin asioiden turvallistamiseksi kutsuttu ilmiö leviää myös kunnallishallintoon ja kaventaa päätöksenteon demokraattisuutta.
On aika yllättävää, että tällaiset muutokset hallintosääntöön päätettiin valtuustossa yksimielisesti ja ilman yhtäkään puheenvuoroa.
Muita päätöksiä
Valtuuston hyväksyi asemakaavan muutoksen Mäkelänkadun jatkeelle Käpylästä Pakilaan. Se liittyy kaupunkibulevardin valmisteluun.
Helsinkiin päätettiin ostaa 250 miljoonalla uusia metrojunia, jotka korvaavat vanhoja junia. Tähän hankintaan liittyy kaupunginhallituksessa äänin 10 – 5 hyväksytty päätös, jonka mukaan junien hankinnan kilpailutuksessa kiinnitetään huomiota mahdollisten yritysten ihmisoikeusluokkauksista. Tämä linjaus syntyi keskustelussa, joka liittyi israelilaisten yritysten rooliin.
Itäkeskuksen perhekeskuksen ja Itiksen Symppiksen hankesuunnitelman enimmäishinta päätettiin korottaa 23,5 miljoonaan.
Valtuustoaloitteisiin annettujen vastausten joukossa käsiteltiin Vasemmistoliiton ryhmäaloitetta, että Helsinki ei osta tavaroita tai palveluja yrityksiltä, jotka osallistuvat laittoman miehityksen ylläpitämiseen. Kaupunginhallituksen varovaisessa vastauksessa todettiin, että kansliapäällikkö on tehnyt asian käsittelyssa eettisen ohjeistuksen kunnan sopimustoimittajille. Kaupunki ottaa tapauskohtaisesti huomioon ihmisoikeusoikeudet hankinnoissa. Yleistä linjausta Palestiinan tukemisesta ei kuitenkaan saatu asian valmistelussa aikaan, toisin kuin aiemmin Ukrainan kohdalla. Valtuustokeskustelussa tätä varovaistakin kantaa kritisoitiin oikealta eräiden valtuutettujen toimesta.
Apulaispormestari Reetta Vanhasen perhevapaan sijaiseksi lokakuun 2026 alkuun asti valittiin Shawn Huff (vihr.).
(Artikkelin kuva: Helsingin kaupunki/Sakari-Roysko)