Kaupunginvaltuustossa 1.6. tapahtunutta
Helsingin valtuuston eilisen kokouksen suurin päätös oli kaupungin työterveydenhuollon yksityistäminen. Lisäksi valtuusto päätti yhtiöittää kaupungin keskitettyjä digitaalisia palveluja. Laaja keskustelu käytiin myös aloitteesta purkaa osin tai kokonaan Vanhankaupunginkosken pato.
Työterveydenhuollon yksityistäminen
Valtuusto päätti Suomessa poikkeuksellisen laajasta terveydenhuollon yksityistämisestä, kun se hyväksyi esityksen kaupungin koko työterveydenhuollon kilpailuttamisesta ja ulkoistamisesta. Kyse on noin 40 000 työntekijän työterveyspalveluista. Kilpailuttamiseen saavat osallistua vain yksityiset palvelujen tuottajat.
Hämmästyttävästi yksityistämistä vastusti vain 4 sosialidemokraattia (Vepsä, Taipale, Tuomioja ja Arajärvi), Vasemmistoliitosta vain Muttilainen ja kristillisten Ebeling. Ulkoistaminen hyväksyttiin äänin 77 – 6, tyhjää 2 (ks. äänestyskartta: tämän artikkelin kuva).
Työterveydenhuollon ulkoistamista yksityisille firmoille perusteltiin työterveydenhuollon laadun parantamisella. Todellisuudessa työterveydenhuolto on Helsingissä ollut vertailukelpoisella tasolla, mutta palvelut keskitetty vain yhteen toimipaikkaan, sen liikelaitostaminen tuotti lisää byrokratiaa ja budjettiratkaisuilla on alimitoitettu sen resursseja. Helsingissä kustannukset ovat olleet muita suuria kaupunkeja pienemmät. Suomen suurimman työnantajan työterveydenhuollon kilpailuttamiseen ei ole käytännössä mahdollisuutta osallistua kuin muutamalla yhtiöllä ja seurauksena on todennäköisesti kaupungin menojen nousu.
Osa valtuutetuista vetosi siihen, että asiasta on sovittu jo valtuuston strategiaohjelmassa viime syksynä. Asian sopiminen strategiaohjelmassa on kuitenkin päinvastoin osoitus siitä, miten kehnon valmistelun pohjalta kaupunginhallituksessa istuvat poliittisten ryhmien edustajat tekevät ratkaisua. Vasta strategiaohjelman päättämisen jälkeen tehtiin selvityksiä asiasta. Missään vaiheessa ei tehty vertailuja nykyisten palvelujen kehittämisestä ja in-house-yhtiöstä vaihtoehtona kilpailuttamiselle ja ulkoistamiselle. Selvittämistä johti pormestarin palkkaaman pääekonomisti Mikko Kiesiläinen, joka on aiemmissa tehtävissään EK:ssa ja Liberassa ajanut julkisten palvelujen laajaa yksityistämistä.
Valtuusto päätti lisäksi yhtiöittää kaupunginkansliaan keskitetyt kaupungin digipalvelut. Päätös oli yksimielinen. Nähtäväksi jää, mihin se johtaa.
Aloitteiden käsittely
Valtuusto käytti taas paljon aikaa valtuutettujen aloitteisiin annettuihin vastauksiin. Laajin keskustelu aloitteista käytiin Vanhankaupunginkosken padon purkamisesta. Vastakkain olivat vaelluskalakannan elvyttäminen ja vapaa-ajan kalastus sekä toisaalta kulttuurihistorialliset ja monet Vantaanjoen muut luonto- ja virkistysarvot. Kyse on myös kokonaisuudesta, jonka kaikkia kustannuksia ja vaikutuksia ei tiedetä.
Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ja ainutlaatuisen patokokonaisuuden purkaminen on juridisesti kiistanalainen asia. Lisäksi edellisen valtuuston päätöksen perusteella on valmisteltu kosken itähaaran kalatien kunnostaminen, jolla pyritään parantamaan vaelluskalojen nousemista Vantaanjokeen. Jos vihreiden aloite johtaa suunnitelman tekemiseen, tarvitaan vielä asemakaavan muutos ja mittavia rakennustöitä mm. uuden pohjapadon rakentamista ja uoman louhimista. Asia ei ole tällä ratkaistu, sillä padon purkaminen edellyttää myös rakennussuojelua, luonnonsuojelua ja vesistöjä koskevia selvityksiä ja lupia.
Erityisesti vihreiden ajamaa suunnitelman tekemistä Vanhankaupunginkosken padon purkamisesta kokonaan tai osittain kannatti 48 valtuutettua eri ryhmistä ja asian palauttamista uuteen valmisteluun tuki 31 valtuutettua. Palauttamisesitys olisi toteuttanut itähaaran kunnostamisen vaelluskaloille ja patokokonaisuuden rakennusten säilyttämisen.
Valtuusto kokoontuu kevätkaudella vielä 15. ja 22. kesäkuuta.
YRJÖ HAKANEN