Itäkeskuksen kirjastolla käytiin (8.11.2021) Helsingin budjettiesityksestä kriittistä keskustelua, jota olisi tarvittu myös ennen kuin budjettiesitys sovittiin kaupunginhallituksen neuvotteluissa. Pormestaristo oli sopinut, että neuvottelujen pohjaksi valmisteltuja virkamiesesityksiä ei julkaistu.
Keskustelua avasivat koulujen ja päiväkotien vanhempainyhdistysten HELVARY:n sihteeri Pia Lundbom, suurimman ammattiliiton JHL:n aluejärjestön puheenjohtaja Stefan Loman ja Kallio-Vallilan eläkeläisten puheenjohtaja Olli Salin.
Varhaiskasvatus ja koulut
Palkkatason mataluus ja työssä jaksaminen ovat ongelma monissa kaupungin tehtävissä.
– Päiväkotipaikkojen lisääminen ja lapsille tärkeä kasvattajien pysyvyys toimii vain, jos on tarpeeksi työntekijöitä. Se taas edellyttää riittävää palkkatasoa, totesi Pia Lundbom.
Kouluissa isona haasteena on se, onko riittävää ja oikea-aikaista tukea tarjolla silloin, kun sitä tarvitaan. Ryhmäkokojen kasvattamisen sijasta tarvitaan lisää resursseja. Lundbom muistutti myös monien koulujen peruskorjauksen tarpeista.
Henkilöstön asema
Stefan Lomanin mielestä kaupungin pitäisi nostaa alimmat palkat vähintään 2 000 euroon kuukaudessa, koska pienillä palkoilla on Helsingissä vaikea selviytyä. Palkkakehitysohjelmaan pitäisi panostaa enemmän kuin nyt esitetty 5 miljoonaa, samoin koulutukseen.
Henkilöstön edustajille yllätyksenä budjettiesitykseen sisältyy työterveydenhuollon kilpailuttaminen ja inhouse-yhtiön perustaminen kaupungin sisäisten digitaalisten palvelujen tuottamista varten. Henkilöstön edustajat saivat kuulla niistä Helsingin talousarvioehdotuksen julkaisun yhteydessä.
Sote-palvelujen leikkaaminen
Olli Salin kertoi ikä-ihmisten vaikeista tilanteista sote-palveluihin tulleiden huoli-ilmoitusten nopeasta lisääntymisestä, vuodessa jo 12 000:een – eivätkä kaikki palvelujen tarpeet edes tule viranomaisten tietoon. HUS:n hoitojonossa on jo 5 000 ja kaupungin hammashoidossa on vaikea päästä edes jonoon. Lisää resursseja tarvitaan myös hoitajamitoitusta ja lastensuojelua koskevien tiukempien normien toteuttamiseen.
Koronapandemian lisäämästä hoito- ja palveluvajeesta huolimatta budjettiesityksessä leikataan kaupungin sote-palveluja 82 miljoonalla eurolla.
– Sähköisesti pitäisi yhä useammin sote-palveluissakin asioida, vaikka esimerkiksi yli 75-vuotiaista joka kolmas ei eri syistä edes pysty käyttämään siihen tarkoitettua Maisa-asiakasportaalia, Salin ihmetteli.
Miksei oteta ylijäämistä?
Helsingin Työkanava HeTyn toiminnanjohtaja Anna-Maria Kantolan terveisissä tulivat esille erityisesti huolen pitkäaikaistyöttömyyden kaksinkertaistumisesta ja riittämättömästä panostamisesta työllisyyden kuntakokeiluun.
Asukkaiden Helsinki -verkoston järjestämän keskustelun vetäjänä toiminut Yrjö Hakanen muistutti, että kaupunki teki viime vuonna ylijäämää 500 miljoonaa ja tämän vuoden tulosennuste on 231 miljoonaa ylijäämäinen. Osa 2000-luvulla kerätyistä yli 6 miljardin ylijäämistä on käytetty investointeihin, mutta pankkitileillä makaavien rahojenkin määrä on kasvanut. Viimeisimmän tilinpäätöksen mukaan kaupunkikonsernin rahavarat ovat paisuneet yli 1,6 miljardiin.
– Miksi ylijäämistä ei ohjata osa ensi vuoden toimintamenoihin, hän kysyi.
(Artikkelin valokuvassa vasemmalta lukien Olli Salin, Stefan Loman ja Pia Lundbom.
Kuva: Toivo Koivisto)