Asukkaiden Helsinki -yhteislistan aloite viher- ja virkistysalueiden sekä kulttuuriympäristöjen säästämiseksi
Helsingin vuoden 2016 yleiskaavan ylimitoitetut tavoitteet rakentamisesta ja kaavavarannosta, sijoittaja- ja grynderivetoinen kaavoitus sekä yksipuolinen tiiviin kaupunkirakenteen ihannoiminen ovat johtaneet siihen, että monet asukkaille tärkeät viheralueet ja arvokkaat luonto- ja kulttuuriympäristöt ovat uhattuna. Rakentamisen lisäksi uhkia liittyy useisiin liikennehankkeisiin, kiinteistöjen myyntiin ja joskus myös metsienhoitoon.
Asukkaiden Helsinki -yhteislistan mielestä Helsingin tulee kantaa vastuuta luonnon monimuotoisuutta ylläpitävien lajien, luontotyyppien ja alueiden suojelusta sekä kansallisen kulttuuriperinnön kannalta tärkeiden rakennettujen ympäristöjen säilyttämisestä.
Viheralueilla, kaupunkimetsillä ja asuinalueiden lähiluonnolla on iso merkitys asukkaiden terveydelle ja hyvinvoinnille. Koronavuosi on nostanut tämän vahvasti esille. Asukasmäärän kasvaessa sekä viheralueiden tarve että käyttö lisääntyvät. Luonnonläheisyys ja viheralueiden saavutettavuus ovat myös keskeinen osa Helsingin ominaislaatua ja vetovoimaa.
Asumisen, palveluiden ja työpaikkojen tarve on mahdollista tyydyttää Helsingissä ilman että tärkeitä viheralueita ja arvokkaita kulttuuriympäristöjä otetaan rakentamisen käyttöön.
Helsingin yleiskaavan 2016 mitoituksen perustana olevat oletukset toimitilojen tarpeen ja asumisväljyyden nopeasta lisääntymisestä ovat osoittautuneet ylimitoitetuiksi. Lisäksi yleiskaavan lähtökohtana on noin kaksi kertaa rakentamistavoitteita suurempi kaavavaranto.
Realistisemmilla tavoitteilla voidaan säästää ainakin 1 000 hehtaaria viher- ja virkistysalueita luopumatta yleiskaavaan kirjatuista asuntorakentamisen tavoitteista. Tässä aloitteessa esitetyt viheralueet, jotka Asukkaiden Helsinki haluaa säästää rakentamiselta, ovat karkeasti arvioiden 400-500 hehtaaria. Esittämämme rajaus voidaan siis hyvin toteuttaa.
Tähän aloitteeseen kokoamamme luettelo rakentamisen uhkaamista viheralueista ja kulttuuriympäristöistä on huolestuttavan pitkä. Eikä se ei ole edes lista kaikista uhatuista lähiviheralueista. Esimerkiksi täydennysrakentamisen nimissä suunnitellaan rakentamista monille kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja luonnonympäristöltään arvokkaille sodanjälkeisille asuinalueille. Tulossa ovat myös Östersundomin alueen suunnitelmat, joissa on kyse muun muassa Sipoonkorpea ja Natura-alueita koskevista tärkeistä rajauksista.
Aloite viher- ja virkistysalueiden sekä kulttuuriympäristöjen säästämiseksi
- Ehdotamme, että niissä kaupunginosissa, joissa on erityisen vähän viheralueita asukasta kohti, jätetään viheralueet rakentamisen ulkopuolelle. Näitä kaupunginosia ovat Kruununhaka, Kluuvi, Katajanokka, Kamppi, Töölöt, Ruoholahti, eteläiset kaupunginosat, Lauttasaari, Kallio, Alppila, Vallila, Hermanni ja Kumpula.
- Toiseksi ehdotamme, että Helsingissä luovutaan arvokkaiden kulttuuriympäristöjen sijoittajavetoisista suunnitteluvarauksista, konseptikilpailuista ja massiivisesta lisärakentamisesta. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi Eteläsataman alue, Hietalahdenranta, Elielinaukio, Baanan alue, Lapinlahden puisto ja Torkkelinmäki. Myös monet Helsingin lähiöt edustavat arkkitehtonisesti arvokasta, viihtyisää asuinympäristöä, jota ei tule pilata alueiden luonteeseen sopimattomalla laajalla lisärakentamisella. Kaupungin tulee säilyttää omistuksessaan muun muassa Lapinlahden entisen sairaalan rakennukset ja huolehtia niiden kunnostamisesta.
- Kolmanneksi esitämme, että Helsinkiin perustetaan kaupunginvaltuuston vuonna 2017 yksimielisesti hyväksymän tavoitteen mukainen laaja idästä länteen ja etelästä pohjoiseen ulottuva kansallinen kaupunkipuisto. Tämä tarkoittaa, että siihen kuuluu lautakunnan esittämän Keskuspuiston ja Haltialan ohella myös Helsinkipuisto ja muita viheralueita, kulttuuriympäristöjä sekä merellistä Helsinkiä.
- Neljänneksi esitämme, että korkeimman hallinto-oikeuden kumoamat yleiskaavan osat, kuten Keskuspuisto, Tuomarinkylän kartanon alue, Vartiosaari, Itä-Villinki, Ramsinniemi ja Melkki jätetään rakentamisen ulkopuolelle myös tulevaisuudessa. Kaupunkibulevardien konsepti pitää arvioida uudelleen.
- Viidenneksi esitämme, että Helsingin saariston virkistyskäytön kehittämisessä tulee pidättäytyä ylimitoitetusta rakentamisesta, joka uhkaa jo esimerkiksi Isosaarta, Kuivasaarta ja Vallisaarta. Myös kaupungin metsäomaisuudet ulkopaikkakunnilla kuten Salmi, Vaakkoi, Luukkaa, Pirttimäki, Karjakaivo, Kauhala, Lähteelä ja Outamo tulee säilyttää virkistyskäytössä.
- Kuudenneksi esitämme, että tämän aloitteen liitteenä olevassa luettelossa mainituille viheralueille ei kaavoiteta uutta rakentamista. Metsä- ja viherverkoston yhtenäisyyden lisäksi erityistä huomiota tulee kiinnittää pirstoutumattomien ja laajojen viheralueiden säästämiseen. Niitä ovat mm. Riistavuori ja Mätäojan varret; Malminkartanon Honkasuo ja Kartanonmetsä; Vallilanlaakso; Vantaanjoen varren viheralueet Tuomarinkartanossa, Viherlaaksossa, Oulunkylässä ja Koskelassa; Viikin itäpuolella olevat metsäalueet Kivikossa, Myllypurossa ja Herttoniemessä; Roihuvuoren Hiidenkirnujen rinne; Laajasalossa Kruunuvuori, Jollaksen Tonttuvuori, Stansvikin kartanon alue ja Yliskylän arvometsät; sekä Vuosaaren arvokkaat luonto- ja viheralueet.
Luonto-, virkistys- ja kulttuuriarvojen toistuva sivuuttaminen ja väheksyminen Helsingin kaavoituksessa, rakentamisessa ja tonttipolitiikassa on nostanut viime vuosina vastalauseita, asukastoimintaa ja valituksia hallinto-oikeuteen. Joissain tapauksissa kansalaistoiminnalla on kyetty pelastamaan tärkeitä alueita, mutta valitettavan usein päätösten valmistelussa ja tekemisessä on kuunneltu asukkaiden sijasta sijoittajia ja rakennusliikkeitä.
Asukkaiden Helsinki -yhteislista haluaa tällä aloitteella herättää keskustelua tavoitteista ja toimista, joihin vaaleissa valittavan kaupunginvaltuuston on tärkeä sitoutua. Kyse ei ole vain yksittäisistä tapauksista vaan tarpeesta arvioida uudelleen yleiskaavan toteuttamisohjelma niin, että rajataan rakentamisen ulkopuolelle asukkaille tärkeät viher- ja virkistysalueet sekä kulttuuriympäristöt. Tätä linjausta tulee vahvistaa perustamalla laaja maankäyttö- ja rakennuslain mukainen Helsingin kansallinen kaupunkipuisto. Asukkaiden ja luonnon hyvinvointia ei pidä uhrata yksipuolisille määrällisille kasvutavoitteille.
Liite. Rakentamiselta säästettävät luonto- ja viheralueet sekä kulttuuriympäristöt
Helsingin niemi
– Eteläsataman alue – valtava rakentaminen uhkaa yhtä Suomen tunnetuimmista kaupunkimaisemista.
– Lapinlahti – uhkana yhä mahdollinen myynti sijoittajille ja lisärakentaminen puistoon.
– Hietalahdenranta – uhkana kiinteistösijoittajalle myönnetty suunnitteluvaraus ranta-alueen ”kehittämiseksi”.
– Elielinaukio – mittava lisärakentaminen uhkaa muuttaa peruuttamattomasti koko aukion luonteen ja huonontaa joukkoliikenteen edellytyksiä.
– Baanan alue – Urbaana-hanke muuttaisi julkista tilaa kaupalliseksi ympäristöksi sekä muuttaisi kohtuuttomasti Baanan aluetta.
– Torkkelinmäki – lisärakentaminen.
– Alppipuisto – kaavaillun Pisara-radan linjaus.
– Pasilan Savonkadun kalliot – rakentaminen.
– Vallilanlaakso – raitiotie ja Mäkelänrinteen kallion rakentaminen.
– Kumpulanmäen itärinteen metsä – yleiskaavan pikselit ja rakentaminen.
– Kätilöopiston metsä ja kalliot – yleiskaavan pikselit ja rakentaminen.
– Kymintien metsät- yleiskaavan pikselit.
Keskuspuisto ja sen varrella olevat alueet sekä Länsi-Helsinki
– Keskuspuiston Laakson etelä- ja lounaisosan metsät – yleiskaavan rakentamispikselit ja alueen raideliikennevaraukset, 8 ha.
– viheryhteys Keskuspuistosta Patolanmetsään – uhkana yleiskaavan pikselit ja Tuusulanbulevardi, 9 ha.
– Suursuon Patterimäen metsä – uhkana länsiosassa yleiskaavan pikseleitä, 2 ha.
– Maunulan Takametsä eli Rajametsäntien länsipuoli Keskuspuistoa – merkitty yleiskaavan pikseleitä, 5 ha.
– Pirkkolanmetsä – kalliometsä jo menetetty, uhattuna pysäköintipaikkojen rakentaminen metsään ellei muutosesitystä toteuteta.
– Käpylän radanvarren metsät 12 ha – uhkana Tuusulanväylän siirto ja rakentaminen.
– Pohjois-Haagan Aku Korhosentien metsä, 15 ha – yleiskaavassa merkitty rakennettavaksi.
– Kannelmäki Raikukallio (Prisman vieressä) – yleiskaavassa merkitty rakennettavaksi, 5 ha.
– Mätäjoen varsi – Vihdintien kaupunkibulevardi, 8 ha.
– Riistavuoren metsä – yleiskaava pikselit ja Vihdintien varrelle metsään esitetty laaja rakentaminen, 8 ha.
– Honkasuon metsä, Malminkartanon pohjoispuolella – yleiskaavan pikseleitä, 10 ha.
– Kartanonmetsän itä- ja länsiosa – yleiskaavassa rakennettavaksi merkitty, 9 ha.
– Pajamäen pohjois-, länsi- ja eteläpuoli, mukaan lukien Patterinmäen itäpuoli – rakentamispikseleitä, 14 ha.
– Ulvilantien pohjoispuoliset metsät – yleiskaavan pikseleitä, 5 ha.
– Munkkiniemessä Sigurd Steniuksen puisto – yleiskaavan pikselit, 3 ha.
Helsinki-puisto (Vantaanjoen varsi) ja sen varrella olevat alueet
– Tuomarinkartano, Siliuksenmäki – yleiskaavassa esitetty rakennettavaksi (ei sisälly yleiskaavan kumottuun osaan), 8 ha.
– Veräjämäen metsät – yleiskaavan pikseleitä Maaherrantien/Jokeri-linjan eteläpuolella, 9 ha.
– Oulunkylän Sohlbergin puisto ja Oulunkylän rantapuisto – uhkana yleiskaavan pikselit, ehdotettu rakentamista, 2 ha.
– Oulunkylän Toivolanpuisto – esitetty rakentamista, yleiskaavan pikselit, 8 ha.
– Patolanmetsä ja kaupunginosapuisto – esitetty rakentamista, yleiskaavan pikseleitä, 5 ha
– Koskelan vedenpuhdistamon länsipuolen metsä – yleiskaavan pikseleitä, 15 ha.
Koillis-Helsinki
– Pukinmäen Sinimetsä – yleiskaavassa merkitty rakennettavaksi, 6 ha.
– Ala-Malmin Sepänmäki – yleiskaavassa merkitty rakennettavaksi, 8 ha.
– Malmin lentokentän alueen niityt ja metsät – kaavoitetaan rakennettavaksi.
– Tattariharjun metsä – yleiskaavassa merkitty rakennettavaksi, 9 ha.
– Jakomäen Kalteentien metsät – yleiskaavassa merkitty rakennettavaksi, 8 ha.
– Pihlajamäen arvometsät – yleiskaavassa kokonaan rakentamisrasterilla merkittyjä, noin 10 ha.
Itäinen Helsinki
– Kivikon ulkoilupuiston metsät – yleiskaavan pikseleitä, 37 ha.
– Hallainvuori – yleiskaavan pikseleitä Myllypuron puoleisessa reunassa, 10 ha.
– Matokallion metsä, Myllypuro – uhkana jääurheilukeskuksen rakentaminen.
– Karhunkaatajan metsä – Myllypuro yleiskaavassa merkitty rakennettavaksi, 11 ha.
– Herttoniemen metsät – yleiskaavan pikseleitä, 10 ha.
– Siilitien länsipuolinen metsä – merkitty yleiskaavassa rakentamispikseleitä, 17 ha.
– Roihuvuoren Hiidenkirnujen rinne – metsää merkitty yleiskaavassa rakentamiseen, 12 ha.
Laajasalo ja Vuosaari
– Kruunuvuori – rakentamisen ja puistoksi muuttamisen uhka.
– Jollaksen Tonttuvuori – yleiskaavassa rakennettavaksi merkitty, 10 ha.
– Stansvik – Stansvikinkallion rakentaminen, 10 ha.
– Yliskylän arvometsät ja liikuntapuiston alue – uhkana yleiskaavassa merkitty rakentaminen ja pikaraitiotievaraus Vartiosaareen, 10 ha.
– Meri-Rastilan metsä (ja muinaisrantakivikko) ja puistot – yleiskaavan rakentamismerkintä yhä uhkana, 12 ha.
– Pohjavedenpuisto, Ullaksenpuisto ja Iso-Kallahden puisto – metsäverkostoyhteyden katkeaminen ja rakentaminen näille kalliometsäalueille, 6 ha.
– Mustavuoren eteläosa ja sen metsät – yleiskaavan pikseleitä, 10 ha.
– Uutelassa Halkullanniemen länsirannan ja Nuottasaaren asemakaavaluonnoksen uhka luonnolle.
– Keski-Vuosaaren metsälähiö ja Kallvikintien mäntybulevardi – maakunnallisesti arvokasta kulttuuri- ja luontoympäristöä uhkaa ”kaupunkibulevardi” pikaratikoineen.
(Aloitteessa täsmennetty Yliskylän aluetta koskevaa ehdotusta 22.4. klo 14.)
