Työttömiä työnhakijoita on Helsingissä yli 50 000. Se on yli 20 000 enemmän kuin ennen koronakriisiä. Työttömyysaste on työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan 14,3 %. Työttömiä on Helsingissä nyt kaksi kertaa enemmän kuin 90-luvun alun laman aikaan.
Erityisen voimakkaasti on kasvanut nuorten työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys. Koronakriisi on iskenyt raskaasti moniin palveluihin ja kulttuurialan toimijoihin.
Helsinki liittyi maaliskuussa mukaan työllisyyden hoitamisen kuntakokeiluun, jossa valtion TE-keskuksen palvelut siirrettiin nuorten, pitkäaikaistyöttömien ja maahanmuuttajien osalta kaupungin hoidettavaksi. Se voi auttaa työttömien palveluja, jos samalla lisätään resursseja – jota ei ole kuitenkaan tehty.
Tärkeintä suurtyöttömyyden vähentämiseksi on luoda lisää työpaikkoja. Tässä Helsingillä on paljon mahdollisuuksia, mutta toistaiseksi vain hyvin vähän tekoja. Esimerkiksi nuorille tarkoitetun Ohjaamon hyvät ideat pysähtyvät usein siihen, että sillä ei ole tarjota työpaikkoja tai työssä oppimisen paikkoja. Työllistämistoimikunta on lopetettu ja painopiste on siirretty varsinaisesta työllistämisestä elinkeinopolitiikkaan ja yritysten palvelemiseen. Kaupunki on työllistämisen sijasta maksanut ns. sakkomaksuina Kelalle entistä enemmän työmarkkinatuen kuntaosuutta, viime vuonna jo yli 75 miljoonaa euroa.
Lisää työpaikkoja
Suomen suurimpana työnantajana Helsingillä on paljon mahdollisuuksia avata tietä ulos koronakriisistä sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää kehitystä edistävällä tavalla. Rikkaana kaupunkina Helsinki voi investoida lisää koulutukseen ja osaamiseen, asukkaiden ja työntekijöiden hyvinvointiin, joukkoliikenteeseen ja ekologiseen rakennemuutokseen sekä monipuoliseen kulttuuriin. Koronakriisin jälkihoidossa ei pidä toistaa 90-luvun laman virheitä palaamalla leikkauspolitiikkaan.
Kaupungilla ja sen omistamilla yhtiöillä on lähes 40 000 työntekijää. Useissa palveluissa työntekijöitä on kuitenkin liian vähän, mikä heikentää työhyvinvointia ja rajoittaa työntekijöiden mahdollisuuksia hoitaa tehtävänsä niin hyvin kuin haluaisivat. Kaupunki voisi työllistää palveluihinsa nopeasti toista tuhatta työntekijää.
Asukkaiden Helsinki -yhteislista esittää, että uuden kaupunginvaltuuston strategiassa ja budjettilinjauksissa päätetään toimista työpaikkojen lisäämiseksi etenkin peruspalveluihin. Päiväkoteihin, kouluihin, terveys- ja sosiaaliasemille, nuorisotyöhön, kirjastoihin ja muihin palveluihin tarvitaan kiireellisesti lisää satoja ammattilaisia. Kaupunki ja sen omistamat yhtiöt voivat luoda lisää työpaikkoja myös talouden ekologisen rakennemuutoksen toteuttamisessa.
Esitämme, että Helsingille valmistellaan konkreettinen työllisyysohjelma, jolle osoitetaan myös riittävä rahoitus. Ohjelmassa tulee asettaa tehtävät uusien työpaikkojen luomiseksi, työpaikkojen tarjoamiseksi työllisyyden hoidon kuntakokeilussa, työssä oppimisen, palkkatukityöllistämisen ja osatyökykyisten työllistämisen lisäämiseksi. Erityisesti ohjelman avulla on vähennettävä pitkäaikaistyöttömyyttä ja edistettävä nuorten, maahanmuuttajien ja erityisryhmien työllistämistä. Lisäksi tarvitaan toimia itsensä työllistäjien ja pienyritysten toimintaedellytysten vahvistamiseksi.
Kaupunki voi edistää työllisyyttä myös aloittamalla kokeiluja työajan lyhentämisestä ja työn jakamisesta esimerkiksi 6+6 tunnin työaikamallilla. Näin kaupunki voi laajentaa palvelujen aukioloaikoja, käyttää tehokkaammin tiloja ja laitteita, vähentää työssä uupumista ja parantaa palvelujen saatavuutta. Näiden muutosten positiiviset vaikutukset ja työn tuottavuuden kasvu mahdollistavat työajan lyhentämisen palkkoja alentamatta.
Tapahtuma- ja kulttuurialojen työttömyyden ja taloudellisen ahdingon helpottamiseksi kaupungin ylijäämistä on ohjattava rahoitusta hankkeisiin, joilla työllistetään taiteilijoita ja muita kulttuurialojen työntekijöitä tekemään esityksiä, taideteoksia ja kulttuuritapahtumia eri puolille kaupunkia, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimialalle sekä verkkoon.
Työllistämisen mahdollisuuksia ja työntekijöiden asemaa ei pidä heikentää kilpailuttamalla ja yhtiöittämällä kaupungin toimintoja. Päinvastoin on syytä nostaa matalia palkkoja ja laajentaa kaupungin omaa toimintaa mm. kiertotalouden, uusien energiatuotannon muotojen ja rakennustoiminnan aloilla. Kaupungin on asetettava hankinnoissa ja esimerkiksi rakennushankkeissa työttömien ja osatyökykyisten työllistämistä koskevia kriteerejä.
Asukkaiden Helsinki -yhteislista
4.6.2021