Tasa-arvoiseen Helsinkiin

Helsingissä on paljon mahdollisuuksia, mutta ne jakautuvat eriarvoisesti. Asukkaiden Helsinki toimii tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden puolesta.

Eriarvoisuutta luovat ja ylläpitävät monet tekijät, kuten tulo- ja varallisuuserojen kasvu, työttömyys, toimeentuloturvan aukot, julkisten palvelujen heikentäminen, työmarkkinoiden vääristymät, naisten alistamisen pitkä historia ja monenlainen rasismi. Näihin tekijöihin voi vaikuttaa myös paikallisesti. Helsingillä on siihen useimpia muita kuntia enemmän mahdollisuuksia.

Palvelujen yhdenvertaisuus

Hyvät lähipalvelut ja niiden järjestäminen kattavasti koko kaupungin alueella luovat edellytyksiä palvelujen yhdenvertaiselle saatavuudelle. Helsingissä on lisättävä peruspalvelujen resursseja ja lopetettava koulujen, terveysasemien ja muiden lähipalvelujen keskittäminen suuriin yksiköihin. Yhdenvertaisuutta on edistettävä muun muassa pienentämällä ryhmäkokoja varhaiskasvatuksessa ja kouluissa.

On toteutettava hoito-, hoiva- ja terapiatakuu terveys- ja hyvinvointierojen vähentämiseksi. Etenkin lapsiperheiden, vanhusten, vammaisten ja työttömien yhdenvertaisuus palveluissa riippuu paljon lähipalveluista ja niiden esteettömyydestä. Myös digipalveluja kehitettäessä pitää ottaa huomioon se, että suuri osa – joidenkin arvioiden mukaan jopa lähes kolmasosa – helsinkiläisistä ei voi hoitaa asioita verkossa.

Eriarvoisuuden ehkäiseminen ei saa jäädä vain yleisten tavoitteiden tasolle. Esimerkiksi lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma, Stadin ikäohjelma sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat tulee tuoda valtuuston päätettäväksi ja valmistella yhdessä niiden kanssa, joiden tarpeista on kyse.

Kaupungin on tarjottava myös riittävät perusterveydenhuollon palvelut paperittomille. Se on myös yleisen kansanterveyden edistämistä.

Sukupuolten tasa-arvo

Naisvaltaisten alojen palkkojen ja muiden työehtojen parantaminen on tasa-arvoteko, jota edellytämme Helsingiltä. Kyse on työn kohtuuttoman rasittavuuden estämisestä palkkaamalla lisää työntekijöitä ja lisäämällä työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia.

Sukupuoliseen ja seksuaaliseen häirintään pitää puuttua aina ja nopeasti, kun sitä ilmenee. Kaikkia pitää kohdella yhdenvertaisesti riippumatta heidän sukupuolistaan ja seksuaalisista suuntautumisistaan.

Koulutuksen yhdenvertaisuus

Koulujen eriytymistä on ehkäistävä välttämällä valinnaisaineiden lisäämistä varhaisessa vaiheessa tavalla, joka johtaa koululuokkien jakautumiseen lasten vanhempien koulu- ja muun taustan perusteella. Perusopetuksen ohella on koulutuksen maksuttomuus toteutettava myös toisella asteella. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tukea on lisättävä niin pienryhmissä kun yleisopetuksen ryhmissä.

Asuinalueiden eriytymisen ehkäisy

Helsingin asuinalueet eriytyvät ja eriarvoisuus asuinalueiden sisällä on kasvanut. Eriytymisen ja eriarvoistumisen pysäyttämiseksi tarvitaan monia toimia. Asuinalueilla se edellyttää mm. hyviä lähipalveluja, kuten koulut, terveysasemat, lähikirjastot, nuorisotalot ja asukastalot. Lisäksi on vähennettävä eriarvosuutta pääsyssä lähiluontoon ja kehitettävä edullista joukkoliikennettä.

Asuinalueiden eriytymisessä on kyse myös asumisen kohoavista kustannuksista. On nurinkurista tarjota eriytymiseen lääkkeeksi lisää kovan rahan rakentamista ja leimata edulliset vuokra-asunnot ”segregaatioksi”. Helsinkiin tarvitaan lisää edullisia vuokra-asuntoja ja kaikille asuinalueille hyvät palvelut.

Monikielisyys ja monet kulttuurit

Helsinki on aina ollut monikielinen ja nykyään kieliä on entistä enemmän. Monikielisyys ja maahanmuuttajat ovat voimavaroja, joita ei nyt hyödynnetä kunnolla. Helsingin pitää tarjota entistä laajemmin palveluja eri kielillä. Erityisen tärkeää on lisätä monikielisyyttä varhaiskasvatuksessa ja vanhuspalveluissa sekä Suomi toisena kielenä opetuksen resursseja perusopetuksessa. Maahanmuuttajat tarvitsevat kunnollisen henkilökohtaisen kotouttamissuunnitelman.

Maahanmuuttajien äidinkielten lisäksi on turvattava ruotsinkielisten palvelujen saatavuus, saamenkielinen varhaiskasvatus ja perusopetus sekä viittomakieliset palvelut.

Kaikille helsinkiläisille, myös vähemmistöille on turvattava mahdollisuus kehittää omaa kulttuuriaan ja tuoda esille taiteellisia kykyjään.

Eroon syrjinnästä ja työehtojen polkemisesta

Helsingissä pitää olla nollatoleranssi rasismille ja kaikenlaiselle syrjinnälle.

Maahanmuuttajien ja vähemmistöjen, kuten romanien, työllistämisessä Helsingin on isona työnantajana oltava aktiivinen. Siinä tarvitaan anonyymin rekrytoinnin ja positiivisen diskriminoinnin keinoja. Hyvään kotouttamiseen kuuluu, että kaupunki järjestää hyvää kieliopetusta ja edistää maahanmuuttajien pääsyä koulutustaan vastaavaan työhön.

Kaupungin tulee hankinnoissaan, rakennuttamisessa ja muussa toiminnassa asettaa kumppaneille tiukat ehdot työehtojen polkemisen estämiseksi. Kaupunki ja sen yhtiöt eivät saa harjoittaa työehtoshoppailua tai käyttää siirtotyöläisiä ja maahanmuuttajia halpatyövoimana.

Tasa-arvo päätöksenteossa

Nykyisin mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa riippuvat rahasta, koulutuksesta, mahdollisuuksista käyttää digilaitteita jne. Keskeinen tasa-arvohaaste on lisätä asukkaiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa päätöksentekoon. Se tarkoittaa mm. lähidemokratiaa, johon kuuluu todellista päätösvaltaa omaavien kaupunginosavaltuustojen muodostaminen.

Helsingin tulee toteuttaa lain vaatimuksia sukupuolten tasapuolisesta edustuksesta erilaisissa toimielimissä. Sen lisäksi tulee muun muassa valtuustoryhmien ja järjestöjen edistää sellaisia henkilövalintoja, jotka heijastavat Helsingin monikulttuurisuutta.

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisen tulee olla läpikäyvänä linjana myös talousarviota, palveluverkkoja ja muuta kaupungin toimintaa koskevassa päätöksenteossa.

Asukkaiden Helsinki -yhteislistan yleinen kokous 19.5.2021

 

(Artikkelin kuvat Asukkaiden Helsinki ja hel.fi)