Helsingin suurimmat puolueet ja media käyvät ”pormestarivaalia”. Asukkaiden Helsinki -yhteislista ei osallistu tähän harhaanjohtavaan ja valtaa keskittävään peliin. Kuntavaaleissa ei valita pormestaria vaan valtuusto, joka linjaa myös pormestarin toimintaa. Vaalissa äänestäjillä on mahdollisuus ottaa kantaa siihen, millaista kaupunkia haluamme kehittää, miten haluamme muuttaa Helsinkiä ja millaisia valtuutettuja tavoitteittemme toteuttamisessa tarvitaan.
Helsingissä on paljon mahdollisuuksia, mutta asukkaita kuullaan ja kuunnellaan usein heikosti päätöksenteossa. Jopa lakisääteiset velvoitteet asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksista esimerkiksi kaavoituksessa, ikäihmisten palveluissa ja nuoria koskevissa ratkaisuissa jäävät usein näennäisiksi. Päätöksiä tehdään pienessä piirissä ja niiden valmistelussa painavat eniten raha, taloudelliset tuottotavoitteet sekä sijoittajien ja suurten yhtiöiden toiveet.
Puheilla ”pormestarivaalista” johdetaan huomiota pois niistä asioista ja vaihtoehdoista, joihin vaaleissa on tärkeintä ottaa kantaa. Samalla ”pormestarivaalin” korostaminen suosii juuri niitä isoja puolueita, jotka ovat päävastuussa muun muassa vanhuspalvelujen, terveysasemien, koulujen ja muiden peruspalvelujen jatkuvasta resurssipulasta, satojen miljoonien ylijäämien kasaamisesta, viheralueille rakentamisesta ja kulttuuriympäristöjen tuhoamisesta.
Johtamisjärjestelmän uudistus epäonnistunut
Helsingissä neljä vuotta sitten käyttöön otettu uusi johtamisjärjestelmä on kaupungin Tampereen yliopistolta tilaaman arvion mukaan keskittänyt valtaa pieneen piiriin ja etenkin pormestarille. ”Uudistuksen myötä on siirrytty suomalaiselle kuntapäätöksenteolle tyypillisestä kollektiivisesta päätöksenteosta elitistisen demokratian suuntaan; valta on keskittynyt pienelle poliittiselle joukolle, ensisijaisesti pormestarille ja toissijaisesti apulaispormestareille”, todetaan arviossa. Lisäksi jättikokoisten toimialojen muodostaminen on etäännyttänyt päätöksentekoa asukkaista ja työntekijöistä. Samalla valtuuston sisälle on muodostunut hyvää palkkaa saava suppea eliitti.
Kaupungin strategioissa tärkeäksi todettu asukkaiden osallistuminen on jäänyt muiden asioiden jalkoihin ja irralleen kaupungin päätöksenteosta. Osallistuva budjetointi koskee vain promillea kaupungin menoista ja se on rajattu yksittäisiin lyhytaikaisiin hankkeisiin. BIBU-hankkeen tutkijoiden siitä tekemässä arviossa todettiin tarve kehittää osallistuvaa budjetointia osana lähidemokratiaa, jolloin myös sen yhteys pitkäjänteiseen aluekehitykseen vahvistuu.
Näistä tutkimuksista samoin kuin asukkaiden ja työntekijöiden kritiikistä pitää tehdä johtopäätökset. Asukkaiden ja työntekijöiden osallistuminen parantaa päätöksiä. Se parantaa kaupungin toimintaa ja lisää hyvinvointia.
Asukkaille todellista päätösvaltaa
Asukkaiden Helsinki -yhteislista ei aseta pormestariehdokasta. Haluamme pormestarivallan sijasta kehittää lähidemokratiaa, lisätä asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia myös vaalien välillä ja muuttaa valtuuston linjauksia.
Eri puolilla maailmaa on jo useissa tuhansissa kaupungeissa otettu käyttöön osallistuvassa budjetoinnissa Porto Alegren kaupungissa Brasiliassa 1989 syntynyt malli, jossa osa kaupunginvaltuuston päätösvallasta on siirretty asukkaiden valitsemien kaupunginosavaltuustojen päätettäväksi. Promillen sijasta asukkaat päättävät näissä kaupungeissa lähidemokratialla usein 10-20 %, jossain jopa puolet kaupungin budjetista. Niissä on siirretty päätösvaltaa lähidemokratian piiriin etenkin lähipalveluja ja asuinalueiden kehittämistä koskevissa ratkaisuissa.
Esitämme, että Helsingissä ryhdytään kehittämään lähidemokratiaa, jossa asukkaiden valitsemat kaupunginosavaltuustot päättävät aluefoorumeissa käydyn keskustelun pohjalta alueelliset budjetit ja kehittämissuunnitelmat. Tällöin valtuusto delegoi kaupunginosavaltuustojen päätettäväksi ainakin osan lähipalveluja ja alueen kehittämistä koskevista ratkaisuista. Siihen pitää osoittaa tarvittavat määrärahat ja myös resurssit selvittää vaihtoehtoja ja valmistella esityksiä. Tarvitaan myös yhteisiä julkisia tiloja, kuten asukastaloja.
Aluebudjettien suuruuteen vaikuttaa tietysti se, miten laajasti asioita delegoidaan lähidemokratian piiriin. Esitämme keskustelun lähtökohdaksi 10 % kaupungin koko budjetista. Asukkaita on syytä kuulla myös siitä, montako lähidemokratian aluetta muodostetaan. Kokemusten perusteella niitä olisi syytä olla enemmän kuin OmaStadin seitsemän suurpiiriä. OmaStadi voisi jatkaa tapana, jolla asukkaat voivat osallistua koko kaupungin aluetta koskevien hankkeista ideointiin ja päättämiseen.
Myös kuntalaisaloitteille pitää antaa lisää merkitystä. Aloitteen esittäjien kanssa tulee järjestää keskustelut ja vastaukset aloitteisiin tuoda valtuuston päätettäväksi nopealla aikataululla.
Asukkaat mukaan kaavojen valmisteluun
Kaupunkiympäristötoimiala kuulee kaavoituksessa asukkaita, mutta ei kuuntele. Ratkaisevat linjaukset tehdään usein jo sijoittajien ja rakennuttajien kanssa käydyissä neuvotteluissa sekä lautakunnan päättäessä kaavoituksen ja tonttien varauksen periaatelinjauksista.
Asukkaiden Helsinki -yhteislista esittää, että asukkaat otetaan mukaan asemakaavoja ja myös seuraavaa yleiskaavaa valmisteltaessa, ennen kuin mitään periaatelinjauksia tai tonttivarauksia tehdään. Sama koskee luonnonhoitosuunnitelmia. Asukkaiden pitää saada käyttöönsä myös tarvittavat tiedot ja suunnittelijavoimia vaihtoehtojen selvittämistä ja esittämistä varten. Kaavojen valmistelua ei saa sitoa ennalta annettuihin tiukkoihin rakentamisen määrää koskeviin tavoitteisiin, jotka nyt uhkaavat monia tärkeitä viheralueita ja kulttuuriympäristöjä.
Esitysoikeus neuvostojen edustajille lautakuntiin
Kuntalaki edellyttää nuorisovaltuuston, vanhusneuvoston ja vammaisneuvoston muodostamista. Niiden pitäisi varmistaa nuorten, ikääntyneen väestön ja vammaisten henkilöiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet. Helsingissä näiden elinten rooli on jäänyt muodolliseksi.
Asukkaiden Helsinki -yhteislista esittää, että vanhusneuvoston ja vammaisneuvoston edustajat saavat puheoikeuden lautakuntien kokouksissa nuorisoneuvoston edustajien tavoin. Lisäksi ehdotamme, että kaupunki esittää lakien uudistamista niin, että nuoriso-, vanhus- ja vammaisneuvostojen edustajat saavat puhe- ja esitysoikeuden valtuuston ja lautakuntien kokouksissa. Läsnäolo- ja puheoikeus niille voidaan ja pitää myöntää jo sitä ennen hallintosääntöä muuttamalla.
Toimialoja ja lautakuntia tarvitaan lisää
Hallintojärjestelmän uudistuksessa yhdistettiin virastot ja laitokset neljäksi toimialaksi. Samalla korvattiin yli 20 lautakuntaa vain neljällä.
Esimerkiksi kaupunkisuunnittelun, kiinteistötoimen, rakennus- ja ympäristötoimen yhdeksän viraston yhdistäminen keskitti valtaa tavalla, johon liittyy erilaisten väliportaiden lisääntymisen ohella riskejä valvonnan vaikeutumisesta ja korruptiosta. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalle taas koottiin yli 10 erilaista yksikköä, joista ei ole muodostunut yhtenäisiä kokonaisuuksia. Lautakuntien asiamäärä on paisunut kohtuuttomiksi, mikä on käytännössä lisännyt johtavien virkamiesten valtaa.
Ehdotamme kaupunkiympäristölautakunnan jakamista erillisiksi kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunniksi sekä kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kolmeksi lautakunnaksi, jotka olisivat kulttuuri- ja kirjastolautakunta, liikuntalautakunta ja nuorisolautakunta.
Heka toteuttamaan vuokralaisdemokratiaa
Helsingin kaupungin asunnot Heka Oy voisi olla vuokralaisdemokratian edelläkävijä Suomessa. Joka seitsemäs helsinkiläinen asuu Hekan asunnoissa. Vuokralaisdemokratiaa on kuitenkin ajettu alas yhdistämällä Hekan alueyhtiöt ja laajentamalla vuokranmääritysyksiköt ja vuokrantasausjärjestelmä niin, että asukkaat eivät voi valvoa ja ohjata kustannuksia. Omistajaohjaus on tämän siunannut.
Esitämme, että Hekassa ryhdytään toteuttamaan lakia vuokratalojen yhteishallinnosta antamalla asukkaille todellista päätösvaltaa ja vaikutusmahdollisuuksia omaa asumistaan koskevissa asioissa. Se edellyttää vuokralaisdemokratiaohjesäännön muuttamista ja vuokralaisdemokratian suuret mahdollisuudet ymmärtävää uutta linjaa Hekan johdossa.
Työpaikkademokratia
Suomen suurimpana työnantajana Helsingin pitää olla edelläkävijä työpaikkademokratian kehittämisessä. Työntekijöillä on tietoa ja osaamista siitä, miten heidän työtään ja kaupungin toimintaa voidaan kehittää. Ilman työntekijöiden luovuutta ja yhteistoimintaa ei korona-ajan digiloikkia ja muita poikkeustoimia olisi kyetty tekemään.
Esitämme, että uusi valtuusto käynnistää keskustelut henkilöstön ja ammattijärjestöjen edustajien kanssa ratkaisuista, joilla lisätään työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia niin omaan työhönsä kuin kaupungin eri alojen toiminnan kehittämiseen.
Valtuuston otettava sille kuuluva valta
Kaupunginvaltuusto on hallinto- ja toimintasääntöjen muutoksilla luovuttanut vähitellen yhä enemmän päätösvaltaa kaupunginhallitukselle ja lautakunnille. Samaan aikaan pormestari Jan Vapaavuori on omilla päätöksillään ja ohi valtuuston perustanut johtoryhmän ja esikunnan, joilla on keskeinen rooli etenkin isojen ratkaisujen valmistelussa. Pormestarimalli on heikentänyt valtuuston roolia ja siellä erityisesti pienten valtuustoryhmien asemaa.
Ehdotamme, että hallintosääntöä muutetaan niin, että isot asiat, kuten koulu-, terveysasema- ja muut palveluverkot, vanhuspalveluohjelma (Stadin ikäohjelma) sekä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma päätetään valtuustossa. Valtuuston roolia pitää vahvistaa myös omistajaohjauksessa.
Valtuuston tulee vahvistaa budjettivaltaansa hylkäämällä alibudjetointi ja päättämällä tarvittaessa lisätalousarvioista. Kaikkien valtuustoryhmien pitää voida osallistua budjettineuvotteluihin.
Haluamme avata näillä ehdotuksilla asukkaille lisää todellisia vaikutusmahdollisuuksia ja tehdä Helsingistä lähidemokratian ja asukkaiden itsehallinnon edelläkävijän.
Asukkaiden Helsinki -yhteislistan yleinen kokous 28.4.2021
*****
Aineistoa:
Antti Jäntti ym: Helsingin johtamisjärjestelmän uudistuksen akateeminen kokonaisarviointi https://hel.fi/static/helsinki/valtuustoseminaari-2021/Tampereen-yliopisto-arviointi-210108.pdf
BIBU-tutkijaryhmä: Helsingin osallistuvan budjetoinnin loppuarviointi. OmaStadi 2018-2020 https://bibu.fi/osallistuvan-budjetoinnin-loppuarviointi/