Helsingin budjettiesityksen 2021 kriittinen arvio

Helsingin talous on vahva ja kaupungilla on mahdollisuus vastata muun muassa koronapandemian, asukasmäärän kasvun, ikääntymisen, työttömyyden ja ympäristökriisin myötä kasvaneisiin tarpeisiin. Esitys vuoden 2021 talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi 2021-2023 ei näihin haasteisiin vastaa vaan jatkaa määrärahojen alibudjetoimista ja osin jopa leikkaa palveluja. Esitetyillä määrärahoilla ei voi huolehtia kunnolla myöskään kaupunkistrategian tavoitteista ja uusista lakisääteisistä velvoitteista.

Talousarvioesityksen toimintamenot ovat yhteensä noin 4,8 miljardia euroa. Yksityiskohtien osalta esityksen arviointia vaikeuttaa se, että siinä ei nykyään enää esitetä erittelyjä toimialojen kustannusten jakautumisesta. Päätöksiä tehdään valtuustossa jopa yli miljardin euron menoluokissa. Tarkempi erittely päätetään vasta budjetin hyväksymisen jälkeen kunkin toimialan lautakunnan hyväksyessä tulosbudjetin. Tätä demokratiavajetta korostaa se, että lautakunnissa käytävä keskustelu ei ole julkista.

Varhaiskasvatus ja koulutus

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan menot kasvavat esityksessä 2,4 %. Se ei riitä kattamaan muuta kuin nyt tiedossa olevat palkkojen ja vuokrien korotukset. Suurin osa lisäyksestä ohjataan lukioon, jossa oppilasmäärä kasvaa eniten. Ammatillisen koulutuksen rahat jopa supistuvat 0,9 %.Kouluissa ryhmäkoot kasvavat ja kouluja keskitetään isompiin yksiköihin. Oppilashuollon ja erityisopetuksen resurssien niukkuus jatkuu.
Ammatillisessa koulutuksessa lähiopetus vähenee, kurssitarjonta supistuu ja työssäoppimisen osuus kasvaa.
Toisen asteen kulutuksen maksuttomuuden toteuttamiseen ei ole riittäviä resursseja.
Opettajien, erityisopetuksen ja digiopetuksen resurssien vähyyttä ei voida korjata.
Lasten kotihoidon tuen Helsinki-lisän poistaminen.
Siivous- ja ruokapalvelujen kilpailuttamista laajennetaan päiväkodeissa.

Sosiaali- ja terveydenhuolto

Sosiaali- ja terveyspalveluihin esitetään 1 531 miljoonaa, mikä on vähemmän kuin tänä vuonna ennusteen mukaan käytetään (1 539 miljoonaa). HUS:n rahoitus vähenee noin 10 miljoonaa (esitys 695 miljoonaa). Toimialan menojen kasvu menee Apotti-hankkeeseen (johon esitetään 41 miljoonaa).
Vuoden 2021 alusta voimaan tuleviin tiukempiin velvoitteisiin hoitajamitoituksessa, hoitotakuussa ja lastensuojelussa ei osoiteta lisärahoitusta.
Talous- ja investointisuunnitelmissa jatketaan lähiterveysasemien, neuvoloiden ja eräiden sosiaalipalvelujen keskittämistä. Tavoite on keskittää 2020-luvun loppuun mennessä terveyspalvelut 6 – 7 jättikeskukseen, joista osa vuokratiloihin. Lisäksi jäisi pari pienempää terveysasemaa. Keskustan uusi terveysasema ja Kannelmäen terveysasema ulkoistetaan.
Positiivisena voi todeta, että seniorikeskuksia rakennetaan lisää. Muuten vanhuspalvelujen rahoitus jää jälkeen palvelutarpeiden kasvusta.
Sote-toimialalla perhe- ja sosiaalipalvelujen lisäys edelliseen budjettiin on vain 1,2 % ja tämän vuoden toteutumaennusteeseen verrattuna rahoitus vähenee.
Suun ja hampaiden hoidossa lisätään palveluseteleiden käyttöä.

Kulttuuri- ja vapaa-aika

Toimialan määrärahat kasvavat 1,3 %. Noususta pääosa aiheutuu urheilun ja Helsinki Biennaalin menoista. Kulttuuripalvelujen rahoitus vähenee tämän vuoden budjettiin verrattuna 0,9 %, kirjastopalvelujen lisäys tämän vuoden budjettiin 0,8 % ja nuorisopalveluissakin vain 1,3 %.
Helsinki Biennaali Vallisaaressa 2021 kesällä ja digitalisaatio-ohjelma isoimpia uusia panostuksia.
Varaamo-palvelua laajennetaan, jotta tilojen varaaminen helpottuu.
Avustuksia vähennetään niin kulttuuri-, liikunta- kuin nuorisotyössä.
Asukasta kohti laskettuna määrärahat vähenevät (vaikka ovat jo ennestään matalammalla tasolla kuin Suomen kunnissa keskimäärin).

Kaupunkiympäristö

Toimialan määrärahat kasvavat. Kaupunkirakenne-yksikön tulos poistojen jälkeen on 162 miljoonaa ja Rakennukset-yksikön 77 miljoonaa.
Hiilineutraaliuden tavoitteet ovat keskeisiä, mutta niitä ei mitata kattavasti (esim. rakentamisen hiilijalanjälki). Lämpöpumppujen ottamista päälämpöjärjestelmäksi edistetään. Helenille ei esitetä uusia tavoitteita (aiemmin hyväksytty kehitysohjelma jatkuu).
AM-ohjelman mukaan kaupungin oma asuntotuotanto nousee 1 500:sta 2 000:een v. 2023. Toisaalta sääntelemättömän tuotannon osuus kasvaa noin puoleen koko asuntotuotannosta.
Tonttivuokrien korotuslinja jatkuu. Ulkoiset maanvuokratuotot nousevat 246 miljoonaan
Täydennysrakentamisen osuus asuntotuotannossa kasvaa huomattavasti. Sitä varten luodaan laajempia kaavakokonaisuuksia, mikä sopii isoille rakennusliikkeille.
Yleiskaavassa 2016 KHO:n kumoamien alueiden uudelleensuunnittelu aloitetaan.
Keskeiset suunnittelualueet kaavoituksessa Kannelmäki-Malminkartano, Kontula-Mellunmäki ja Malmi. Kärkikohteita myös kantakaupunki sekä bulevardien, Raide-Jokerin, Kruunusillat-raitoreitin ja asemien alueet.
Puistojen ja erityisalueiden ylläpidon yksikkökustannuksista leikataan noin kymmenesosa.
HSL:n maksuosuus ja HKL:n tappio kasvavat. Myös korotuksia loppujen hintoihin.

Kaupunginkanslia

Palkkakehitysohjelmaa jatketaan (Vapaavuori esitti sen lopettamista), mutta siihen varataan edelleen vain 4,5 miljoonaa, jolla ei paljon kehitetä, kun palkkamenot yhteensä yli 1,5 miljardia.
Työmarkkinatuen kuntaosuudet kohoavat arvion mukaan 76 miljoonaan (tämän vuoden budjetissa ne 62 miljoonaa). Ei tarvittavia lisäresursseja työllisyyden hoidon kuntakokeiluun, joka alkaa 2021 alussa. Ainoa lisäresurssi on tältä vuodelta ”säästyvien” varojen siirto (joitain miljoonia) ensi vuodelle.

Tilikauden tulos

Tämän vuoden tulosennuste on 261 miljoonaa ylijäämää. Ensi vuoden tulos on esityksen mukaan 128 miljoonaa euroa, johon eivät vielä sisälly Helenin ja muiden yhtiöiden voitot. Myös suunnitelmakauden seuraavien vuosien tulos on 165 – 125 miljoonaa ylijäämäinen (minkä päälle Helenin ym voitot).

Investoinnit

Investointiosa on yhteensä 642 miljoonaa euroa (tämän vuoden budjetissa oli 820 miljoonaa).

Yrjö Hakanen
24.11.2020

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.