Helsingin valtuustossa 22.6. tapahtunutta
Kaupunginvaltuuston kevätkauden viimeisessä kokouksessa oli jaossa jättipotti: kaupungin viime vuoden tilinpäätös oli 350 miljoonaa ylijäämäinen ja koko kaupunkikonsernin yhteenlaskettu ylijäämä 369 miljoonaa euroa. Kukaan valtuutettu ei kuitenkaan esittänyt ylijäämistä ohjattavaksi euroakaan lisää toimintamenoihin.
Taas ylijäämäinen tilinpäätös
Helsinki teki siis toisenakin koronavuonna satoja miljoonia voittoa – samaan aikaan kun palveluvaje kasvoi ja työntekijöiden palkkaus jäi jälkeen. Tilikauden 2021 tulos 350 miljoonaa on noin 224 miljoonaa euroa budjetissa arvioitua parempi. Tähän vaikutti osaltaan se, että valtio kompensoi koronapandemiasta aiheutuneita menoja.
Kaupungin pankkitileillä makasi viime vuoden lopussa 1,1 miljardia euroa ja koko kaupunkikonsernin rahavarat olivat 1,6 miljardia. Nämä rahat jäivät siis sen jälkeen, kun toimintamenojen ja lainojen hoitokulujen lisäksi oli maksettu 88 % investoinneista suoraan tulorahoituksella.
Palvelujen alibudjetoimisen poistamisen ja henkilöstön palkkauksen parantamisen sijasta valtuusto on kuitenkin ohjannut lisää rahaa ennen muuta investointeihin. Viime vuonna kaupunki käytti investointeihin 890 miljoonaa ja tänä vuonna ne nousevat yli miljardiin. Investointien kasvusta huolimatta kaupungin lainakanta väheni ja lainasaatavia on jopa kaksi kertaa enemmän kuin velkoja.
Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa nostetaan esille mm. kotihoidon, lastensuojelun, mielenterveyshoidon resurssien riittämättömyys sekä terveysasemien jonoihin, Apotti-tietojärjestelmän puutteisiin, koulunkäynnin vaikeuksien kasvu, Hekan vuokralaisdemokratian puutteet ja hoitohenkilöstön saatavuuden lisääntyneet vaikeudet.
Räikeänä osoituksena kaupunginkanslian asioiden hoidon virheellisestä tärkeysjärjestyksestä on se, että satoja miljoonia voittoa tekevän pääkaupungin työntekijöistä osa on tänä keväänä joutunut odottamaan palkkaansa jopa kuukausia, kun henkilöstöhallinto on hoidettu kehnosti.
Muita asioita
Valtuusto hyväksyi aiemmin uuteen valmisteluun palautetun vastauksen Suldaan Said Ahmedin aloitteeseen olla tekemättä sopimuksia palestiinalaisalueiden miehityksestä hyötyvien yritysten kanssa. Osin ristiriitaiseen vastaukseen oli nyt lisätty muotoilut, joissa sitoudutaan edistämään hankinnoissa ihmisoikeuksia ja YK:n sopimuksia. Päätös tehtiin äänin 53 – 23. Sitä vastustivat perussuomalaiset, kristilliset ja suurin osa kokoomuksesta.
Lisäksi valtuusto hyväksyi asemakaavan muutokset Haagan Steniuksenkentän alueelle, Maunulan Lampuotilantielle ja eräille Käpylän Pohjolankadun tonteille (Paloaseman, koulutontin, yhden asuinkorttelin ja niiden puistoalueiden).
Kesän aikana on valmistelussa sote-lain edellyttämä strategia ja hyvinvointisuunnitelma. Siihen liittyen on muun muassa vanhusneuvosto tehnyt lukuisia esityksiä ja kuusi kaupunginosayhdistystä esittänyt lähiterveysasemien, neuvoloiden ja muiden sote-lähipalvelujen turvaamista.
Helsingin kaupungin ylläpitämiä asukastaloja puolustava verkosto on puolestaan saanut tärkeän tuloksen, kun kaupunginhallituksen jaosto muutti virkamiesesitystä ja päätti edellyttää, että kaupunki jatkaa omien asukastalojen toimintaa ja turvaa niiden resurssit.
Valtuuston syyskauden ensimmäinen kokous on 24. elokuuta.
Hyvää juhannusta ja kesää,
YRJÖ HAKANEN