Kaupunginvaltuustossa 2.2.2022 tapahtunutta
Valtuuston kokouksen merkittävin ratkaisu tehtiin asuntotonttien maanvuokrauksen periaatteista. Päätös nostaa tonttien vuokria vähitellen tuntuvasti. Muita asioita oli listalla vain muutama.
Tonttivuokriin taas korotuksia
Valtuusto päätti asuntotonttien ja asumista palvelevien tonttien maanvuokrauksen periaatteista, jotka nostavat kaupungin maanvuokratuottoja. Aiemmin tonttivuokrien korotuksista on käyty kovaakin vääntöä, mutta nyt markkinaehtoinen korotuslinja oli yllättäen kaupunginhallituksen yksimielinen esitys.
Pormestari Juhana Vartiainen väitti esittelypuheenvuorossaan, että esityksellä ”ei ole haitallisia sivuvaikutuksia” vaan se on hyvä sekä kaupungille että asukkaille. Lausunto on todella erikoinen, koska valtuuston päätöksen seurauksena helsinkiläisten asumisen hinta nousee entisestään.
Kaupungin maanvuokratuotot olivat viime vuonna noin 238 miljoonaa, josta 149 miljoonaa kerättiin asuntotonteilta. Tavanomaistakin koukeroisemmin kirjoitetun valtuuston päätöksen perustelujen mukaan kaupunki saa päätöksen myötä jatkossa korkotason ym kehityksestä riippuen 80 vuoden vuokrakauden aikana noin 27 – 42 % nykyisellä käytännöllä kertyvää suurempi. Vaikka tuottoprosentti aleni nykyisestä 4,0 prosentista 3,5 prosenttiin, nostavat markkinahinnoittelu ja tasotarkistukset vuokria huomattavasti enemmän.
Siirtyminen markkinaehtoisiin tonttivuokriin alkaa näkyä heti uusissa maanvuokrasopimuksissa ja muissa vähitellen, sitä mukaan kuin sopimukset tulevat kauden päättyessä uusittavaksi. Myös tähän asti Hitas-asuntotonteille myönnetty vuokrahuojennus päättyy tämän vuoden lopussa. Huojennusta tonttivuokriin jää vain ARA-rahoitettuun asuntotuotantoon, jossa ARA määrittää lain nojalla enimmäistason tonttikustannuksille.
Kokoomuksen puheenvuoroissa tonttivuokrien korottaminen nähtiin osana linjaa, jolla mahdollistetaan tuloverotuksen keventämistä. Samalla he esittivät, että jatkossa pitäisi myös vähentää säännellyn ara-vuokra-asuntotuotannon osuutta Helsingin asunto-ohjelmassa, ja tulee uusittavaksi ensi vuoden aikana.
Kaupunginhallituksen esitys hyväksyttiin äänin 76 -3, tyhjää 6. Asian palauttamista ja tyhjää äänestivät perussuomalaiset.
Muita asioita
Toinen valtuustossa keskustelua herättänyt asia oli SDP:n ryhmäaloite koronapandemian jälkeisestä elpymisohjelmasta. Vastauksena aloitteeseen kirjattiin kuitenkin lyhyesti vain maininta kaupungin jo aiemmin tekemistä päätöksistä, kuten budjetti. Valtuuston seuraava kokous on 16. helmikuuta.
Valtuustoa enemmän päätöksiä tehdään nykyisin lautakunnissa ja kaupunginhallituksessa. Esimerkiksi tämän viikon alussa kaupunginhallituksen konsernijaosto päätti salassa pidettävänä asiana valmistella kaupungin ruoka-, kiinteistö-, siivous- ja turvapalveluja hoitavan Palmia Oy:n myymisen. Tästä enemmän blogissani.
Kaupunkiympäristölautakunnassa on pöydällä yleiskaavan toteuttamisohjelman päivittäminen, josta on tarkoitus tehdä päätös ensi viikolla. Kaadetaan kaava, ei metsää -kampanja on esittänyt toteuttamisohjelman luonnokseen useita korjauksia .
Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin! -liike on puolestaan yhdessä Helsingin kaupunginosayhdistysten, Helsingin ja Uudenmaan luonnonsuojeluyhdistysten, Suomen Ladun ja Tringan kanssa kiirehtinyt kansallisen kaupunkipuiston perustamista.
Kunta- ja sote-alalla käydään työehtosopimusneuvotteluja, joiden tulokset vaikuttavat paljon paitsi työntekijöiden hyvinvointiin myös kuntien ja hyvinvointialueiden palveluihin, mm. työntekijöiden saatavuuteen. Helsinki on iso vaikuttaja Kuntatyönantajan puolella, mutta kaupungin johto on hiljaa asiassa.
Parhaillaan on käynnissä myös Osuuskunta Tradekan edustajiston vaali. Siitä enemmän tässä Tiedonantaja-lehden verkkokeskustelussa .
YRJÖ HAKANEN