Kaupunginvaltuustossa 18.1.2023 tapahtunutta
Helsingin valtuuston kevätkauden ensimmäisessä kokouksen asialistalla oli pääasiassa kaavoitus- ja kiinteistöpäätöksiä. Se kuvaa valtuuston roolin muutosta, kun Helsingin pormestari- ja toimialauudistuksen myötä suurin osa muiden toimialojen päätöksistä tehdään lautakunnissa, kaupunginhallituksessa ja virkamiesjohdossa.
Valtuuston kokousta edelsi #stopvakavaleikki-mielenosoitus, jossa vaadittiin päättäjiä ryhtymään heti toimiin varhaiskasvatuksen kriisin ratkaisemiseksi. Konkreettisia ratkaisuja mielenosoittajille ei luvattu, vaikka valtuutetut kävivät kilvan kertomassa asian tärkeydestä.
Kivinokka säilyy virkistyskäytössä
Kivinokan perinteisestä työläisten virkistys- ja kesämaja-alueesta pitkään käyty kamppailu päättyi Kivinokan puolustajien voittoon. Kokoomuksen aiemmin ajamaa rakentamista alueelle ei tule, jota kokoomuksesta etenkin Otto Meri arvosteli. Uusi asemakaava mahdollistaa sen, että Kivinokka säilyy kesämaja-alueena, jossa kehitetään virkistystoimintaa ja vahvistetaan eräitä suojeluvelvoitteita. Kivinokkaan kaavoitetaan myös 80 telttapaikan leirintäalue ja hieman lisää autopaikkoja.
Muita kaava- ja kiinteistöpäätöksiä
Toinen keskustelua herättänyt kiinteistöasia oli Postin kiinteistöyhtiön kanssa tehty maankäyttösopimus ja kiinteistökauppa. Pirkko Ruohonen-Lerner (ps) arvosteli sopimusta kaupungille epäedullisena, kun postin kiinteistöyhtiö saa alueen parhaan tontin ja kaupunki ottaa maksaakseen lähes puolet Postin ja VR:n käytössä olleen entisen kaatopaikan alueen puhdistamisesta. Ruohonen-Lernerin palautusesitys hylättiin äänin 83-2. Keskustelussa ilmeni, että Metsäläntien ja Hämeenlinnanväylän väliselle alueelle aiotaan sijoittaa yksi lumenkaatopaikka.
Valtuusto hyväksyi lisäksi muutamia pienempiä kaava- ja kiinteistöesityksiä.
Palkkakaaos jatkuu
Kansliapäällikkö Sami Sarvilinna selitteli lähes puolen tunnin puheenvuorossa kaupungin palkanmaksussa edelleen jatkuvia ongelmia. Keskustelussa ilmeni, että tammikuun alussa virheitä oli lähes 9 000 työntekijän palkoissa. Viime vuoden aikana kertyneistä palkanmaksun virheistä on yhä noin 6 400 korjaamatta. Viranomaisille mm. tulorekisteriin ja verottajalle toimitettujen tietojen osalta tilanne on Sarvilinnan mukaan vielä huonompi. Osa ongelmista johtuu järjestelmän toimittajan vaikeuksista toteuttaa korjauksia.
”Normaaliin tilanteeseen” kansliapäällikkö kertoi päästävän vasta syksyllä 2023 ja ”normaalina” hän piti sitä, että virheet voivat koskea jatkossakin jopa lähemmäs 2 000 työntekijää.
Selvityksiä sotkusta tekevät myös poliisi (esitutkinta), pormestarin tilaama Valor Oy:n ulkoinen selvitys, tarkastuslautakunta & tilintarkastajat, työtuomioistuin ja KT. Kaupungin johdossa kukaan ei ole varsinaista vastuuta katastrofista ottanut. Sarastialle kaupunki on reklamoinut vasta tulorekisteriä koskevista virheistä – mikä kuvastanee sitä, miten paljon ongelmissa on kyse myös kaupungin johdon ja Talpan virheistä.
Kustannuksia palkanmaksusotkusta on kaupungille kertynyt viime vuonna 3 – 4 miljoonaa ja tulossa tälle vuodelle noin 6 miljoonaa.
Keskustelussa valtuutetut arvostelivat palkkasotkusta huonoa johtamista – mutta vaikenivat siitä, että henkilöstön edustajat varoittivat ennalta myös kaupunginhallitusta palkanmaksujärjestelmän muutoksen liian nopeasta aikataulusta ja palkanmaksun riittämättömistä resursseista.
Tulevia tapahtumia
Valtuuston seuraava kokous on 1. helmikuuta.
Lapinlahden entisen sairaalan tulevaisuudesta on keskustelutilaisuus torstaina 26.1. klo 17.
Hakaniemen markkinoilla on sunnuntaina 5.2. klo 9 – 15 SKP:n ja sitoutumattomien listan vaaliteltta.
Maanantaiklubilla ravintola Oivassa keskustellaan 6.2. klo 19 siitä, mikä mättää peruskouluissa.