Lähiluonto, lähipalvelut, lähidemokratia ja tasa-arvo
Helsingin suuntaan vaikutetaan nyt. Kesäkuussa valittavan valtuuston kausi tulee olemaan hyvin tärkeä. Helsinki muuttuu ja nyt ratkotaan, millaista kaupunkia haluamme rakentaa. Koronakriisi on kärjistänyt terveys- ja hyvinvointieroja. Palvelujen keskittäminen, karsiminen ja yksityistäminen lisäävät eriarvoisuutta ja uhkaavat myös niiden elämää, joiden elo on ollut turvattua. Samaan aikaan kaupunkimme on muuttumassa rakennustyömaaksi, joka peittää alleen meille rakkaat kaupunkimetsät, rannat ja lähiluonnon. Helsingin kasvua ei pidä tavoitella asukkaiden ja luonnon hyvinvoinnin kustannuksella.
Haluamme elää ja toimia Helsingissä, jossa päätöksentekijät eivät sivuuta asukkaita ja asukkailla on todellista sananvaltaa. Helsingissä on paljon kansalaistoimintaa viheralueiden, lähipalvelujen ja monien muiden asioiden puolesta. Sillä on saatu tuloksia, mutta usein on päätöksenteossa kuulunut asukkaita vahvemmin suurten yritysten ja sijoittajien ääni. Puolueisiin sitoutumaton Asukkaiden Helsinki -yhteislista on syntynyt avaamaan asukkaille lisää väyliä vaikuttaa myös vaalien välillä.
Pormestarivallan sijaan haluamme kehittää lähidemokratiaa, kuten osallistuvaa budjetointia, nuorisoneuvostoa ja kaupunginosavaltuustoja, joilla on todellista päätösvaltaa. Haluamme tuoda päätösten valmisteluun vaihtoehtojen vertailun ja asukkaille lisää resursseja osallistua ja vaikuttaa.
Ilmastotekoja ja loppu viheralueille rakentamiselle
Onnistuminen ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ratkaistaan meidän elinaikanamme ja ilmastoteoilla on kiire. Ilmastonmuutoksen edetessä ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyessä radikaalit muutokset ovat välttämättömiä. Helsinkiin on perustettava laaja kansallinen kaupunkipuisto turvaamaan arvokasta kaupunkiluontoa ja kulttuuriympäristöjä. Viheralueille rakentaminen on lopetettava.
Haluamme vauhdittaa Helen Oy:n luopumista kivihiilen polttamisesta ja siirtymistä hiilineutraaliin energian ja lämmön tuotantoon. Helen on säilytettävä kokonaan kaupungin omistuksessa. Ilmasto- ja ympäristötavoitteiden pitää ohjata myös rakentamista, liikenneratkaisuja, hankintoja ja kaupungin muuta toimintaa.
Eroon hoito- ja hoivavajeesta
Koronapandemia ja vanhuspalvelujen skandaalit hälyttävät terveys- ja sosiaalipalvelujen resurssien riittämättömyydestä. Samalla on korostunut lähipalvelujen merkitys.
Helsingin kaupungin ylijäämistä on ohjattava lisää rahaa sote-palveluihin, erityisesti terveysasemille ja lastensuojeluun sekä vanhusten, vammaisten, mielenterveys- ja päihdehuollon palveluihin. Sote-integraation varjolla ei saa lopettaa lähiterveysasemia ja neuvoloita eikä keskittää palveluja jättikeskuksiin. Tarvitaan matalan kynnyksen yhteisöllistä toimintaa syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Lakisääteisiä palveluja ei pidä alistaa yksityiseksi bisnekseksi. On laajennettava terveyspalvelujen maksuttomuutta ja alennettava sosiaalipalvelujen maksuja. Ikäihmisille tarvitaan lisää palveluja kotiin ja tarpeen mukaisia hoitopaikkoja. Omaishoitajien tukea on parannettava.
Koulutus ja kulttuuri kuuluvat kaikille
Koulutus ja kulttuuri ovat Helsingin rikkaus. Niukkuuden sijasta kaupungin tulee panostaa lisää varhaiskasvatukseen, koulutukseen, nuorisotyöhön, taiteisiin, kulttuuriin ja yhteistyöhön yliopistojen kanssa.
Haluamme kehittää pedagogisesti korkeatasoisista ja monipuolista koulutusta. Vastustamme ryhmäkokojen suurentamista. On vahvistettava oppimisen tukea ja oppilashuollon resursseja. Päiväkoti, peruskoulu, kirjasto, nuorisotalo ja lähiliikuntapaikka tulee olla kävelyetäisyydellä. Tarvitaan lisää asukastaloja ja muita ei-kaupallisia julkisia tiloja.
Helsinki on maamme taiteen ja kulttuurin keskus. Koronapandemia on erityisen raskaasti rajoittanut juuri näiden alojen toimintamahdollisuuksia. Kaupungin on kannettava osavastuunsa taiteen ja kulttuurin pikaisesta elvyttämisestä. Kulttuurille ja taiteelle tarvitaan lisää avustuksia ja tiloja.
Asumismenot ja joukkoliikenteen maksut alas
Asuminen Helsingissä on kohtuuttoman kallista. Erityisen suuri puute on edullisista vuokra-asunnoista ja vanhusten palveluasunnoista. Asunnot ovat ihmisten koteja, eivät pääoman sijoituskohteita. Asunto-ohjelman painopiste on siirrettävä pitkäaikaisesti säänneltyyn ara-vuokra-asuntotuotantoon. Samalla tulee lisätä vanhusten, mielenterveyspotilaiden ja vammaisten asuntoja. Asumismenojen hillitseminen edellyttää myös vuokrasääntelyä, vuokrakattoja ja tonttivuokrien korotusten kohtuullistamista. Lisäksi tarvitaan kunnallinen voittoa tavoittelematon rakennusliike. Rakentamisella ei saa hävittää lähiluontoa eikä hylätä ihmisen kokoista mittakaavaa. Kannatamme kunnallista kansanäänestystä Malmin lentokentän säilyttämisestä.
Liikenteen haasteita Helsingissä ei ratkaista lisää väyliä ja tunneleita rakentamalla. On kehitettävä joukkoliikennettä ja parannettava pyöräilyn ja jalankulun olosuhteita. Kyse on myös liikenteen tarpeen vähentämisestä huolehtimalla lähipalveluista ja työpaikkojen sijoittumisesta tasaisesti koko kaupunkiin. On edettävä kohti maksutonta joukkoliikennettä.
Palkkaus ja työllisyys kuntoon
Helsingin pitää olla hyvä työnantaja ja aktiivinen työllistäjä. Työstä pitää maksaa kunnon palkka, jolla tulee myös toimeen. Kaupunki ei saa polkea palkkoja työehtoshoppailulla. Yksi koronakriisin opetus on työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen. Työpaikkademokratialla luodaan myös parempia palveluja ja toimivampaa kaupunkia. Kaupungin tulee edistää työllisyyttä lisäämällä omia työpaikkoja ja kehittämällä työttömien palveluja. Ehdotamme kokeiluja työajan lyhentämisestä ansioita alentamatta esimerkiksi 6 + 6 tunnin työaikamallilla.
Helsingin on syytä parantaa itsensä työllistäjien ja pienyritysten toimintaedellytyksiä. Kaupungin etu on toimiva ja elinvoimainen mikro- ja pienyritysverkosto.
Solidaariseen Helsinkiin
Helsinki on ja on aina ollut monien kielten ja kulttuurien kaupunki. Haluamme kehittää tasa-arvoista, kaikenlaisesta syrjinnästä ja rasismista vapaata kaupunkia. Helsingin tulee edistää kansainvälistä yhteistyötä oikeudenmukaisen ja turvallisen Suomen ja maailman hyväksi.
Kaupungin ylijäämät asukkaiden hyvinvointiin
Helsinki on poikkeuksellisen rikas kaupunki, jolla on rahaa parantaa asukkaiden hyvinvointia. Kaupunki on tehnyt lähes kaksikymmentä vuotta jatkuvasti ylijäämää. Sen pankkitileillä makaa toista miljardia euroa. Lainasaatavia on enemmän kuin velkoja.
Helsinki voi vastata koronakriisiin ohjaamalla ylijäämistä lisää rahaa palvelujen parantamiseen. Myös valtiovallan on syytä ohjata lisää rahaa kuntien palveluihin niin, että sote-uudistus ei leikkaa Helsingin tai muiden alueiden rahoitusta. 90-luvun laman virheitä ei pidä toistaa palaamalla leikkauspolitiikkaan.
Asukkaiden ääni valtuustoon
Kutsumme mukaan Asukkaiden Helsinki -listan vaalikampanjaan ja yhteistyöhön, jotta Helsingin kehitykselle annetaan uusi suunta asukkaiden ja luonnon hyväksi.